Henkilöstön hyvinvointi
Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää pitkäjänteistä pohdintaa siitä, mitä hyvinvoinnilla organisaatiossa tarkoitetaan. Sairauspoissaolot ovat liian myöhäinen hätäsignaali. Paras malli on, jos hyvinvointia rakennetaan kokonaisvaltaisesti, ja siitä kantavat vastuuta sekä yksilöt että organisaatio.
Hyvinvointi on myös hyvin yksilöllinen kokemus
Parhaimmillaan yksilö poimii organisaation hyvinvointia tukevasta tarjonnasta itselleen tärkeimmän tiedon ja välineet. Työnantajan suurin vastuu on tukea sellaisia työn rakenteita, että sujuva työ on mahdollista ilman kohtuutonta kuormittumista.
Työpaikkapsykologi on asiantuntija, joka pystyy yhdistämään yksilön, työn ja organisoitumisen näkökulmat. Strategiseen hyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen kuuluu hyvinvoinnin signaalien kuuntelu ja mittaaminen. Kokemuksemme mukaan varhaisen välittämisen käytännöt on prosessitasolla luotu monessa organisaatiossa mutta niiden toteuttamisen tavoissa on kehitettävää. Tarvitaan vastauksia kysymykseen “Mistä tiedämme kuinka henkilöstömme oikeasti voi?” Näiden vastausten hankkimiseen ei riitä vuosittainen työhyvinvointi-barometri. Uskottavan tilannekuvan luomiseksi tarvitaan laadullista tietoa, jota saadaan vain kysymällä henkilöstöltä. Kun kysyjä ymmärtää työn ja organisaation kokonaisuuden asiantuntijana, saadaan aikaan luotettavampi tilannekuva kehittämistyön tueksi.
Näyttöön perustuvan työhyvinvointyön ytimessä on ymmärrys siitä, että työhyvinvointi on seuraus systemaattisesta ja johdonmukaisesta työkyvyn ja työolosuhteiden johtamisesta. Tällöin huomioidaan:
- Yksilön tilanne terveyden ja osaamisen näkökulmasta
- Psykologiset tekijät kuten ajatukset, tunteet ja motivaatio
- Sosiaaliset tekijät kuten yhteisö ja olosuhteet
- Johtamiskäytäntö ja -käsitys
Lue lisää työhyvinvoinnin käsikirjasta
Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen teemat
Aivotyössä jaksaminen
Moderni tietotyö haastaa aivojen jaksamista. Yleisimmät kuormitustekijät aivotyössä liittyvät keskeytyksiin, multitaskaamiseen ja informaation hallintaan. Kognitiivinen ergonomia tarjoaa näkökulmaa oman työn ja työtapojen muokkaamiseen. Omia työtapoja kannattaa tarkastella säännöllisesti.
Työn tuottavuus
Työn tuottavuus on kannattavan liiketoiminnan edellytys. Tuottavuutta voi lisätä uhraamatta työntekijän hyvinvointia. Motivaatio on merkittävä työn tuottavuuden edistäjä. Motivoitunut olotila on hyvä tasapaino henkilökohtaisten intressien ja työn odotusten ja olosuhteiden välillä.
Stressi ja uupumus
Stressin merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ymmärretään edelleen liian vähän. Nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta ovat: krooninen väsymys, henkinen etääntymisen työhön ja kokemus kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentymisestä. Uupumisen signaalien varhaisella tunnistamisella työuupumustilanteet eivät pääse yllättämään työyhteisöissä.
Itsetuntemus ja resilienssi
Hyvä itsetuntemus on tärkeä työelämätaito mm. stressin ja työn hallinnan takia. Itsetuntemus on muutakin kuin persoonallisia ominaisuuksia ja taipumuksia. Autamme vahvistamaan psyykkistä joustavuutta, eli resilienssiä.
Haluatko panostaa työhyvinvointiin ja tuottavuuteen yhtä aikaa?
Palveluidemme avulla hyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, ja työyhteisö toimii parhaalla tavalla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!